30. huhtikuuta 2015

Kesätyyli kangaskaupoilta

Hoihoi, täällä ollaan edelleen. Blogi on kokenut pienen hiljentymisen huhtikuun aikana, koska Annikaa vaivaa krooninen kiire ja itseäni ihan vain yleinen saamattomuus.

Tällä viikolla tuli kuitenkin seikkailtua Eurokankaaseen! Törmäsin taannoin sellaiseen hauskaan paitaan netissä, ja aloin sitten itselleni himoitsemaan vähän samanlaista. Konsultoin hieman ompelijaksi opiskellutta työtoveriani, jonka johdolla sitten suunnistettiin kangaskaupoille.

Unelmien paita on sellaisesta kevyestä sifonkimaisesta kankaasta tehty villatakkimainen ilmestys, eli kesävillatakki! Kuulostaa harvinaisen loogiselta, mutta odottakaahan kunhan saan sen valmiiksi.

kuva6
kuva5

Ajattelin samantien tehdä kaksi kesähaitulapaitulaa aka kesävillatakkia, koska kangasahneus iski. Valitsin toiseksi kankaaksi tuollaisen aika yksinkertaisen, mutta kuitenkin hauskalla kuvioinnilla varustetun kankaan.

kuva3
kuva4

Toinen kangas onkin sitten paljon kesäisempi kuvioinniltaan. Ihastuin kovasti sen värimaailmaan ja noihin auringonkukkiin. Tuohon verhoutuneena kelpaa kesällä kirmata pitkin peltoja. 

kuva2

Löytönurkkauksessa törmäsin vielä lopuksi mitä ihastuttavimpaan kukkakankaaseen. Näin heti sieluni silmin, kuinka siitä tulee vielä kesän hurmaavin mekko. Löytyi vielä tuollainen suloinen pitsivetoketju, joka sopii tuohon melkeinpä täydellisesti!

Ompelua ei ole mitenkään hirveästi tullut harrastettua, hyvä kun verhot onnistun lyhentämään onnistuneesti. Uskoisin kuitenkin, että pienellä avustuksella näistä saadaan ommeltua aika kivoja kesävaatteita!

-Mira

ps. Hauskaa Vappua!

24. huhtikuuta 2015

Löytöjä matkan varrelta

Keskiviikko oli hieman kummallinen päivä. Ensin löysin itseni juoksentelemasta keskeltä Kiipulaa ranskalaisissa armeijavarusteissa ja tuijottelemassa trikoisiin pukeutuneiden naisten takapuolia. Sitten pienen ajatustaiston jälkeen päädyinkin ostamaan kaupasta pizzan sijaan salaattiaineksia. Loppujen lopuksi sitten siinä kaupan ulkopuolella tajusin, että olin unohtanut avaimet kotiin. Perkule!

Mahdollisuuksia oli kolme:

1. Odotan kolme tuntia ulkona, että Henri tulee kotiin.
2. Maksan 50€, että ovi tullaan avaamaan.
3. Käpöttelen Henrin vanhempien luokse hakemaan vara-avaimen.

Valitsin vaihtoehdon numero kolme (3). Ja onneksi valitsin!

Kesken matkani reitin (jonka sattumanvaraisesti valitsin) ohitin talon, jonka pihaan mies kasaili hyvää tahtia tavaraa. Oli sohvaa, lipastoa, mikroa ja paljon pientä irtaimistoa. Yhden pahvilaatikon kyljessä luli: Saa viedä pois

Varmistin vielä, että saako todella ja kyllä sai! Sisällä olisi ollut kuulemma vielä kasa kirjoja, mutta katsoin parhaaksi napata vain muutamat esineet ja jatkaa matkaani. Sattuneesta syystä kannettavana oli kuitenkin jo ne hemmetin salaatit, jotka tuli kaupasta ostettua.

kiva10 (2)

Silmä tarttui heti ensimmäiseksi tähän. Katsokaa kuinka hieno! Tämä on sellainen kaakelipala, jota ilmeisesti kuitenkin on pidetty tauluna. Takana lukee, että tehty käsityönä Kreikassa. Oi oi, olen tästä löydöksestä niin iloinen.

kiva5 (2)

Nappasin mukaan myös kaksi lusikkaa. Olo hieman kuin hopearosvolla konsanaan, kun pudottelin näitä kassiini. Vähän kaduttaa kun en napannut niitä veitsiäkin!

kiva7 (2)
kiva8 (2)

Puisia kauhoja siellä olisi ollut yhteensä kolme, ja samaa sarjaa sellaisia pieniä kuppeja. Tyydyin kuitenkin yhteen kauhaan.

KIVA (2)

Olin jo jatkamassa matkaa, kun huomasin yhden tavaran takaa pilkottavan tuollaisen suloisen hanhen! Löydös paljastui kahdeksi lautaseksi ja mukiksi. Lautaset lähtivät mukaan, mutta muki jäi odottelemaan seuraavaa ohikulkijaa.

kiva11 (2)

Joskus tapahtuu vain todella kummallisia asioita. 

-Mira

20. huhtikuuta 2015

Animatricks 2015

Vitsi, kohta NE on – nimittäin Suomen ainoat kokonaan animaatioon keskittyvät festarit! Ääks! Tähän se kaikki kulminoituu. Tästä oon meuhkannu about kaikille tutuille ja tuntemattomille.

Viimeistään nyt onkin siis aika ruksia kalenteriin tilaa keväiselle kulttuuririennolle, klikkailla itsensä verkkokauppaan ja valita sopivat bilevaatteet festariklubia varten! Luvassa on ihan mahtava ohjelmisto. Tätä ei kannata missata! Tulkaa, haluun nähdä teidät kaikki!

animatricks-top-festivaali
http://www.animatricks.net/festivaali/

lisätietoja ja liput:
http://www.animatricks.net/festivaali/

Facebook: https://www.facebook.com/animatricks
Twitter: @AnimatricksFest
Instagram: #animatricks #animatricks15

-Annika

19. huhtikuuta 2015

Parvekeunelmia: inspiraatiota

Sunnuntain ratoksi uppouduin Internetin syövereihin parvekeideoita etsimään. Erityisesti seuraavat sykähdyttivät sydäntä.

terraza 2

434df1e00d01a4905acbda7ce26b56b6

7a0f13a2c7105feb1e9e277566327f49

f465f000ea7790ad424e357a32398408

a67656b35ff165fc36d4b3768bea9a88
Kuvat: 1  2  3  4  5

Pinterestin kauniiseen maailmaan on niin helppo paeta todellisuutta. Vähän kauhunsekaisin tuntein seuraan vaalilähetystä. Ei vaan voi käsittää.

-Annika

15. huhtikuuta 2015

14. huhtikuuta 2015

Helppo hapankaali-tomaattikeitto

jossa ei edes maistu hapankaali!

Yritän ihan säännöllisesti opetella syömään itselleni vieraampia terveellisiä juttuja ja sulauttamaan niitä osaksi omaa ruokavaliota. Haasteena hapankaali sopii siis tähän teemaan aika hyvin. Mitään hyvää kaalipitoista en ole tainnut ikinä syödä, paitsi tässä vähän aikaa sitten järkätyissä tupareissa oli mitä parhainta kaalikeittoa tarjolla (ihan perus tupariruokaa).

Pikaisella googlailulla hapankaali toimii ilmeisesti melkoisen hyvin wokkiruuissa, mutta koska mieli teki tomaattikeittoa, niin päätin lisätä sen vakio tomaattikeittoreseptiini.

DSCF1557 (2)
 
Tarvitset

1000g paseerattua tomaattia
150g hapankaalia
2 porkkanaa
1 normaali sipuli (tai 3 pientä)
1-3 valkosipulinkynttä (tai 1 yhden kynnen valkosipulin)
2 rkl öljyä
1 tl pippuria
1 tl suolaa
2 tl juustokuminaa
1 rkl sokeria
3 rkl oreganoa 
1 mausteliemikuutio (tai aromisuolaa)
4 dl vettä

lisäksi raejuustoa


DSCF1565 (2)

ja vapaaehtoinen apukokki

DSCF1562 (2)

Ei kovinkaan pelottavan näköinen hapankaalirasia. Löytyi muuten ainakin meidän Prismasta vihannesosastolta. Nimimerkillä juoksin kaupan läpi ainakin kaksi kertaa.

keitolle

1. Pilko sipulit ja porkkanat suunnilleen sormen pään kokoisiksi palasiksi ja kuullota kattilassa.
2. Lisää juustokumina ja kuullota vähän lisää.
3. Heitä sekaan paseerattu tomaatti, vesi ja mausteliemikuutio. Keitä noin 15 minuuttia.
4. Tällä välin voit esisoseuttaa hapankaalin (ihan vaan varmuuden vuoksi).
5. Lisää loput mausteet ja hapankaali.
6. Soseuta keitto ja valmistaudu ruokailuun.

DSCF1607 (2) DSCF1616 (2)

Lopputuloksena tuli ihan tavallisen (eli hyvän) makuista tomaattikeittoa. Sekaan sopii mainiosti raejuusto lisäproteiinia tuomaan. Myös paahdettu kauraleipä juustolla ja merisuolalla toimii kaverina. 

-Mira

12. huhtikuuta 2015

Hiusrintamalla hattaraa

Oon melkeinpä koko pienen ikäni värjäillyt hiuksia. Oma luonnollinen väri on ollut mullan alla oikeastaan, hmm, varmaankin reippaasti yli kymmenen vuotta. Skaala on ollut mustasta vaaleaan ja punaiseen, mutta mitään sen erikoisempia värejä ei ole tullut kokeiltua. Kunnes tuli se päivä kun Pinterestissä hakuun eksyivät sanat pastel hair dip dye. 

Olin oikeastaan ihan vahingossa ollut värjäilemättä hiuksia sitten viime kesän, ja juurikasvu oli venähtänyt aika kivasti. Ymmärrys oli suuri, kun vihdoin tajusin, että miksi ihmeessä ihmiset haluavat värjätä erikseen juurikasvun itsellensä. Salaisuus ilmeisesti on, että tarpeeksi pitkä juurikasvu näyttää oikeastaan ihan hyvältä.

Pitkästä juurikasvusta sitten muotoutui sellainen ajatus, että mitäpä jos sen oman värin antaisikin kasvaa takaisin. Muutama vuosi siinä varmaan menisi ja kärsivällisyys ei normaalisti kuulu hyveisiini. Sitten niihin ajatuksiin tuli kuitenkin jostakin se dip dye, elikkä mitäpäs jos värjäilisikin vain latvoja. Juurikasvu saisi olla ja kasvaa rauhassa, mutta saisin kuitenkin jotain vaihtelua hiuksiin. Suorastaan täydellinen suunnitelma!

pinterest
(kuvat Pinterest)

Tällä hetkellä silmääni hivelevät eniten vaaleanpunaiset pastellin sävyt, mutta kyllä sitä vähän himottaisi kokeilla kaikkia sateenkaaren värejä. Sitten kun oon tosi vanha, niin tuun ihan saletisti olemaan se hullu kissamummo, jolla on violetit hiukset ja permanentti.

Eipä siinä sitten kun tuumasta toimeen! Hakusessa olisi siis sellainen hattarainen vaaleanpunaiseen taittava hiusväri, mutta voi olla, että matkan varrella joutuu tekemään kompromisseja. Lähtötilanteesta ei luonnollisestikaan ole mitään kunnon kuvaa, mutta jotain tämän tapaista se oli, eli melko tummat ja punaruskeat.

hiukset

Alkuun kokeilin muutamaan otteeseen C-vitamiinilla vaalentamista, ja ehkä pientä vaalenemista oli havaittavissa. Sitten otin kovemmat aineet käyttöön, ja ensimmäisen vaalennukseen jälkeen näytti kutakuinkin seuraavalta. Tää oli oikeastaan tosi kiva sävy, tykkäsin aika paljonkin.

DSCF0920

Ennen vaalennusaineiden lyömistä päähän annoin hiusten muhia kookosöljyssä muutaman tunnin, jonka päälle laitoin sitten tökötit. Uskoisin ainakin, että öljy suojasi ainakin hitusen hiuksia kuivumasta niin paljoa. Toisaalta olin hieman nössö noiden vaalennusten kanssa, ja harmittaa näin jälkikäteen, kun en antanut aineen vaikuttaa vielä muutamaa minuuttia kauemmin. Päästiin kuitenkin seuraavaan lopputulokseen. Vaaleni muutaman asteen, mutta omaan makuuni ehkä hieman liikaa keltaisuutta jatkoa ajatellen.

vaalennus

Yritin saada keltaisuutta pois Biozellin Color Mask Silverillä ja aavistuksen se siitä hälvenikin. Tämän jälkeen heitin päähän hoitoaineesta, Biozellin Color Mask Silverista ja Raspberrystä tehdyn seoksen. Huomatkaa hienoin värjäyspaita ikinä. Oon ikuisesti katkera kun tuon helmaan tuli joku kummallinen tahra jo aikoja sitten, joka ei millään lähde pois. Pitäisi ehkä kokeilla sappisaippuaa kun kaikki kehuu sitä.

varjailyaLopputuloksena tuli melkoisen kirkkaat korallin väriset hiukset! Vähän jotain tämmöistä osasinkin odottaa, en ehkä ihan noin kirkasta väriä kuitenkaan. Lopputulokseen olin kuitenkin ihan tyytyväinen. Hämmästyin kun sitä väriä tuli noinkin paljon vaikka lantrasin sekaan kuitenkin reippaasti hoitoainetta.

hohoo0001

Viikko sitten yritin vielä vaalennella lisää vaalennusvoiteella, mutta mitään kovin järisyttävää vaalenemista ei harmikseni ei tapahtunut. Miinuksena vain latvat kuivahtivat ja tukka alkoi kunnolla purkkaantumaan (eli siis venymään). Kiitos kuitenkin Giovannin 2chic Ultra-Sleek hoitoaineen niin ei ainakaan enää veny, mutta ehkä jätän suosiolla vaalentelun ainakin hetkellisesti vähemmälle :--D

Perjantaina hiukset näyttivät kuitenkin tältä, anteeksi ne ovat kovin likaiset ja kuvat tuli otettua melkoisessa kiireessä, mutta ehkä tuosta sävystä saa jotain selvää. Tämmöiset ne kuitenkin on muutaman pesun jälkeen kun ei ole laittanut lisää sävytettä. Edestä paljon haalistuneemmat, koska otsatukkaa on tullut pestyä enemmän.

hiuksetnyt

Semmoista siis kuuluu tukkarintamalle! Hämärässä valossa näyttävät oikeastaan ihan oransseilta, mutta luonnonvalossa mukana on kyllä hieman tuommoista vaaleanpunaista. Odottelen kyllä aika innolla tuon oman värin kasvamista, kun näyttää siltä, että se olisi tuollainen kylmä harmaaruskea. Sellainen yksivärinen polkka olisi meinaan aika kiva..

 -Mira

11. huhtikuuta 2015

#healthnutrition eli pupuisa messuseikkailu

Annikan lempeällä johdolla lähdettiin käymään tänä viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa järkättäville messuille. Samalla lipulla pääsi tutustumaan niin Kädentaito-, Lapsi-, ModelExpo-, PetExpo ja OutletExpo-messuihin.

Oltiin paikan päällä vasta vähän jälkeen kolmen, jolloin pahin messukansa oli oletettavasti jo ehtinyt häipymään. Saatiin melko leppoisasti kierrellä ilman, että jouduttiin hirveästi taisteleman elintilasta muiden kanssa.

Suunnattiin ekana kattelemaan pupuja! Niitä siellä oli paljon. Nähtiin myös kun ne hyppeli esteiden yli. Muutamat meni huikeella innolla esteitä päin, mutta osa ei  näyttänyt innostuvan yhtään koko ajatuksesta.

puput
DSCF1688 (2)

Seuraavaks eniten paikalla oli rottia, jotka oli nekin ihan hurjan suloisia. Ne vaan nukkui niiden kavereiden kanssa mitä ihmeellisimmissä kasoissa.

DSCF1702 (2)
DSCF1706 (2)

Messuilla oli myös marsuja, hamstereita, lintuja, minisiilejä (), kissoja, koiria, matelijoita ja frettejä. Fretit oli ihan huikaisevan söpöjä :--)))

DSCF1711 (2)

Käytiin ottamassa myös huikaiseva yhteiskuva. Ollaan ihastuttavan fotogeenisiä yksilöitä!
pose

Oltiin ehkä hieman pettyneitä kädentaito ja outlet -messuihin, joiden saldo jäi vähän nihkeämmäksi. Sellaisia hieman kummallisia liikkeitä, joiden olemassaolosta normaalisti ei edes tiedä. Muutamia kosmetiikkalöytöjä tehtiin ja pari kirjaakin tarttui molemmille mukaan. Lapsimessut skipattiin suosiolla kokonaan, koska kumpaakaan kyseinen aihepiiri ei hirveästi kiinnosta. Lopuksi käytiin pyörähtämässä vielä ModelExpon puolelta, josta löytyi muun muassa legoista tehty Hobitti -elokuvan retkikunta. Siellä oli kyllä paljon muitakin hienoja pienoismalleja ja rakennelmia. Lämmöllä muistelemme mm. uima-altaassa huristelleita minilaivoja.

DSCF1717 (2)

Kaikenkaikkiaan ihan kivan keskiverrot messut. Eläimiä oli kiva kattella, mutta juurikaan muuta superihmeellistä siellä ei ollut. Ehkä lapsiperheille on just enempi tekemistä ja nähtävää. Blogin jyrsijäharrastaja antaa myös miinusta gerbiilien puutteesta.
Messut on tosiaan vielä huomenna sunnuntaina, eli jos kiinnostaa niin suunnatkaa siis Messukeskukseen! Team Annika & Miralle yksi päivä riitti kuitenkin vallan mainiosti.

Ja koska messuilu on yllättävän rankaa puuhaa niin pieni hesburgermättö on ihan ookoo. 

DSCF1724 (2)

-Annika ja Mira

10. huhtikuuta 2015

Parvekeunelmia: viherpeukalo keskellä kämmentä

Muutettiin nykyiseen kämppäämme viimevuoden lokakuussa. Vaikka edellisessä asunnossa oli myös parveke, oli se nykyiseen verrattuna tosi pikkuruinen. Niinpä meillä ei ollutkaan parvekekalusteita kahta hassua muovituolia lukuunottamatta.

Nykyinen parveke ei ole kokonaan lasitettu, mutta pieni lasiseinä siinä on tuulelta suojaamassa. Ihan hyvä, sillä asutaan niin tuulisella alueella, että seinästä huolimatta tuolla lentelee tavarat mihin sattuu. Tämä tietty aiheuttaa pieniä haasteita parvekesisustuksen suhteen..
parveke

Jotain tällaista kaavailin. Aika boheemilla meiningillä mennään, eikä oikeastaan haittaa yhtään vaikka asiat olisi eriparia. Muovilaatikkoihin ja erinäisiin ruukkuihin tulee paljon paljon kasveja. Joku pikkuinen pyöreä pöytä olisi kiva, ettei tarvitse laskea mehulasia lattialle. Tuoleja riittää vallan mainiosti kaksi, mutta ehkä uudet eivät olisi pahitteeksi. (En ihan kamalasti syty valkoisille muovikalusteille.) Niiden lisäksi yhden istumapaikan / auringonottotuolin virkaa toimittaa minikuormalava, jonka sain töistä. Se täytyisi vielä hioa, ja mahdollisesti myös maalata ennen käyttöönottoa. Lavan päälle ajattelin heittää tyynyn pehmikkeeksi.

Muu sisustus koostuisi kivasta räsymatosta ja aurinkokennolla toimivasta valoköynnöksestä. Kun keskellä parveketta kerran tönöttää tolppa, voi sen ihan yhtä hyvin ottaa käyttöön. Yhtä seinää vasten ajattelin laittaa toisen pikkukuormalavan, johon ripustan yrttejä koukullisissa ruukuissa.

Tähän mennessä olen hankkinut kukkaruukkuja ja pari koukullista turkoosia sinkkiämpäriä. Myös suurin osa kasvien siemenistä löytyy jo valmiiksi  – hamstrasin niitä pitkin talvea. Tänään pääsinkin tositoimiin istutellessani niitä itämään.

mIMG_8924

Täytyy tässä vaiheessa myöntää, että koko istutuskonsepti on mulle aika vieras. Osaan kyllä siirtää valmiit kukat ruukusta toiseen, mutta tämmönen siemenestä asti kasvattaminen ei oo ihan ominta lajia. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Sitäpaitsi oon välillä hiukan kehno kastelemaan kasveja, niin parempi näidenkin tottua heti pienestä pitäen vähän kovempiin otteisiin.


mIMG_8944

Tällä kertaa ruukkuihin eksyi paprikaa, persiljaa, punaista kiinanasteria ja auringonkukkaa. Persiljan- ja auringonkukansiemeniä laitoin aika maltillisesti. Ajattelin jättää pari mahdollisuutta korjata tilanne, mikäli taimiprosessi ei menekään ihan suunnitellusti. Tökin istutuksiin varmuuden vuoksi vielä jätskitikut lajikkeista muistuttamaan.

mIMG_8954

Jäämme seuraamaan tilannetta! 

-Annika

9. huhtikuuta 2015

Maaliskuu Instagramissa

maaliskuuinstassa

Maaliskuussa
lomailtiin pohjoisessa, tehtiin ennakkotehtäviä, herkuteltiin, höpöiltiin eläinten kanssa, rullaluisteltiin, luettiin, tehtiin löytöjä, leikkattiin otsatukka ja nähtiin ystäviä.

-Annika ja Mira

8. huhtikuuta 2015

Lähiöasukin ulkolook

Aika ryömiä blogipimennosta takaisin ihmisten ilmoille, heippa vaan! Oon ollut jossain ihan kamalassa tautikierteessä viimeiset pari viikkoa. Ensin löllösin jonkun viruksen aiheuttamassa kuumeessa yhden viikon, ja vihdoin parannuttuani sairastuin sitten pääsiäisviikon alussa oksutautiin. Hyi ja yöks. Onneksi nuo on nyt ohi.

spugelook

Noita edellisiä lukuunottamatta kuuluu ihan kivaa. Sain vihdoin palautettua ekat ennakkotehtäväni, ja olo on kyllä ihan superhelpottunut. Ahersin noiden kanssa ihan hurjan paljon, ja laitan sormet ja varpaat ristiin että tänä vuonna tärppäisi (edes pääsykokeisiin asti). Kyse on siis 3D -hommista paikalliseen ammattikorkeaan. Ehkä kehtaan julkaista jotain noista täälläkin, jos pääsykoekutsu tipahtaa postista.

Ylihuomenna mulla alkaa kunnon supertreeniputki derbyn kanssa. Pe treenit, la treenit, su ulkotreenit, ma sääntöpaja, ti ulkotreenit, pe treenit ja sääntökoe ja la 13,5h bootcamp. Iiks! Oon kyllä kaikin puolin ihan superinnoissani, mutta kun derbbaa edeltävä liikunta on ollut kaikkea muuta kuin säännöllistä, on toi oikeesti ihan hullu määrä. Bootcamp jännittää muutenkin, sillä siellä kokeillaan ekaa kertaa suorittaa minimum skillssit. Saa nähdä miten tyypin käy.

Loppuun vielä gerbiilikevennys. Herrat Udolf ja Hans olivat ulkoilemassa meidän olohuoneen lattialla, ja sepäs oli hurjan jänskää. Noin 2 minuuttia kuvan ottamisen jälkeen nappasin Udolfin pois keikkumasta tuon reuna-aidan päältä. Siinä se heilutteli pyllyään ja mallaili sopivaa laskeutumispaikkaa. Olisikin aika rattoisasti mennyt ilta karannutta jyrsijää metsästäessä. Hans on onneksi vähän nössömpi (ja pikkuisen pyöreä), eikä edes yritä mitään pahuuksia.

mIMG_8630


-Annika

3. huhtikuuta 2015

Teekutsut porkkanapellolla

Täydellinen tapa aloittaa pääsiäinen on kutsua monta ihanaa tyttöä kylään. Syötiin kokonainen piirakka ja puolikas porkkanamaakakku. Lisäksi teetä kului useampikin kupillinen, niin kuin näiden tyttöjen kanssa on tapana. 

kiva3 (2) kiva9

Täydellinen piirakka piti sisällään pinaattia, purjoa, paprikaa, ruohosipulia, tomaattia, mozzarellaa ja valkosipulituorejuustoa. Pohjan tein ensimmäistä kertaa spelttijauhoista, joka oli mitä oivallisin valinta. Paras ja ehkäpä helpoin piirakkapohja syntyy siis sekoittamalla seuraavat ainekset keskenään:

1 dl vettä
1 dl öljyä
3 dl spelttijauhoja (tai ihan vaan vehnäjauhoja)
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta

Pohjaa kannattaa tökkiä haarukalla ja paistaa yksinään 10 minuuttia 200 asteessa. Sen jälkeen lisää haluamasi täytteet ja munamaitoseos. Sitten vain paistumaan 40-50 minuutiksi. 

DSCF1447 (2)
kiva5 (2)

Kakku tuli bongattua Kinuskikissan sivuilta ja pitihän sitä sitten itsekin kokeilla. Oli kyllä pieni tappelu tuon maa-aineksen kanssa, mutta sainpas sen lopulta asettumaan edes jotenkin. Tykkään noista miun kierreporkkanoista erittäin paljon :--)
Oikeastaan sen oli tarkoitus olla Henrin syntymäpäiväkakku, mutta mutta.. On sitä vielä jäljellä!

kiva8 (3)

Hauskaa oli myös se, että kakkua leikattiin penkeittäin. Eikä ole ennen porkkanat maistuneet appelsiinilta tai multa minttusuklaalta.

Hyvää pääsiäistä ja kiitos Jeesus näistä muutamasta vapaasta!

-Mira